Näin vaalien alla puhutaan jatkuvasti tuottavuudesta tai oikeammin sen heikkenemisestä ja tarpeesta palauttaa aiempi tuottavuuden taso. Kirjani toisessa luvussa esitän tilinpäätöstietojen avulla kuinka teollisuuden jalostusarvo oli vuonna 2013 yli 20 % alempi kuin kuusi vuotta aiemmin. Lisäksi monella toimialalla pudotus on ollut yli 40 %. Eipä siis ihme, että noihin hyviin aikoihin mitoitetut julkisen hallinnon palvelut eivät tule katetuiksi tällä alentuneen toiminnan tuottamilla verotuloilla.

Noin yleisesti tuottavuuden kohentamisella tarkoitetaan, että vähemmällä saadaan enemmän aikaan ja sen myötä yritykseen syntyy lisätuloja. Kuitenkaan pelkkä tuottavuuden nostaminen ei riitä. Tuotteet on saatava myös kaupaksi ja tässä jalostusarvon heikkenemisessä on kyse. Vielä äsken kännyköiden ja paperin tekeminen tuottivat käsittämättömän hyvin vaan eivät enää eikä samanlaisia lisäarvoa tuottavia sampoja ole tullut tilalle.

Lue loppuun →

Liiketoiminnan toteuttamiseen tarvitaan resursseja – pääomaa ja henkilöstöä. Niiden käytöstä aiheutuvat kustannukset voidaan jakaa kahteen osaan: välittömiin ja välillisiin. Välittömiä kuluja ovat esimerkiksi muilta yrityksiltä ostetut raaka-aineet, valmisosat tai jälleenmyyntiin hankitut hyödykkeet. Näiden kulujen suuruutta voidaan ennakoida ja seurata valmistus- tai myyntimäärien perusteella. Kaikki osaavat tehdä tämän.

Tilaus–toimitusprosessissa ostamisen, myyntityön, asiakaspalvelun ja logististen toimintojen kulut taas ovat välillisiä yleiskuluja. Niitä ovat myös toimitilojen, koneiden ja laitteiden käytöstä, tietojärjestelmistä, markkinointitoimenpiteistä, matkustamisesta ja pääoman sitoutumisesta. Huomattavan suuri osa yritysten välillisistä kuluista on kytköksissä tilaus–toimitusprosessin tapahtumien ja vaihto-omaisuuden määriin. Näidenkin kulujen seuraaminen tuote- tai asiakaskohtaisesti on melko helposti mahdollista, mutta seurantaa ei monissa yrityksissä tehdä lainkaan.

Lue loppuun →

Tavarakaupan tuotevalikoimassa on helposti tuhansia nimikkeitä. Niiden sisäistä hajontaa kannattaa tutkia sopivien luokittelujen avulla. Silloin voi havaita, kuinka kokonaisuus on erilaisten osien summa ja kuinka jokin pieni osa voi vaikuttaa lopputulokseen paljon määräänsä enemmän. Luokittelujen avulla saa pelkän yhden keskiarvon asemesta paljon monipuolisemman käsityksen tutkittavasta asiasta.  Lue loppuun →

Tavarakaupassa varastot ovat luonnollinen osa liike-toimintaa. Yrityksen ulkopuolinen voi todeta vaihto-omaisuuden määrän tilinpäätöksen yhteydessä julkaistuista tasetiedoista. Vaihto-omaisuus on yksi kolmesta omaisuuserästä. Lue loppuun →

Tilinpäätöstietojen mukaan päivittäiskauppaa harjoitti meillä vuonna 2012 kaikkiaan noin 2400 yritystä (tol 471). Jos rajapyykkinä käytetään EU:n pkt-rajaa liikevaihto 50 miljoona euroa, löytyi tilastosta tällaisia yritystä 67 kpl. Nämä isot yritykset kahmaisivat kuitenkin peräti 74 % päivittäistavaroiden liikevaihdosta! Vuosituhannen vaihteesta, on kaupan keskikoko kasvanut yli 150 %. Voisi siksi kuvitella, että kaupan tehokkuus on hyvä ja parantunut koko ajan. Näin ei kuitenkaan ole. Päivittäiskaupasta löytyy outoa kehitystä.

Lue loppuun →