Tilaus–toimitusketjujen hallintaa käsittelevä kirjani viimeinen painos on järjestyksessä kahdeksas. Se on saatavilla perinteisenä printtikirjana sekä e-kirjana. Kun olen konsulttivuosina tehnyt paljon ostamiseen ja varastopääomien kiertoon liittyviä projekteja, käsittelen totta kai niihin liittyviä kysymyksiä kirjassani laajasti. Koska kuitenkin konsulttiprojekteissa on aina tavoitteena liiketoiminnan kokonaiskannattavuuden parantaminen, olen aikojen kuluessa kehittänyt metodiikkaa, jonka avulla voitaisiin seurata ostamisen, materiaalinohjauksen ja kaikkiaan koko tilaus–toimitusketjun merkitystä ja vaikutusta liiketoiminnassa.
Näin ollen tulee määrittää, miten tuota vaikutusta mitataan ja mitä tunnuslukuja käytetään, kun halutaan ottaa kantaa tilaus–toimitusketjuissa tehtävän työn tehokkuuden merkitykseen koko liiketoiminnalle. Tähän tarkoitukseen olen valinnut työn reaalituottavuuden tunnusluvun. Siinä verrataan työn palkkakustannuksia yrityksen aikaansaamaan jalostusarvoon. Tämä vertailu on siksi tärkeää, että yrityksen työvoimakustannuksista yllättävän suuri osa syntyy tilaus–toimitusketjuissa ja ne tulee ehdottomasti tuntea kun kokonaistuottavuutta halutaan parantaa.
Aika yleisesti tunnustetaan Suomen nykyisen ongelmien johtuvan työn heikosta tuottavuudesta. Pitkällä aikavälillä talouskasvu ja hyvinvoinnin lisääntyminen perustuvat työn tuottavuuden paranemiseen. Tilaus–toimitusketjuille on siis merkitystä ihan kansantalouden tasolla. Hesari kirjoitti talousosiossaan 28.8. näin (toimittaja Petri Sajari):
”Työn tuottavuutta voidaan parantaa yrityksissä innovaatioilla, joilla voidaan luoda asiakkaille arvokkaimpia tuotteita. Lisäksi työn tuottavuutta voidaan parantaa työskentelytapoja muuttamalla. Esimerkiksi liukuhihnatyö oli aikoinaan keksintö, joka paransi merkittävästi työn tuottavuutta.”
Ihan oikein, mutta tämä on kovin ulkokohtainen näkemys. Kirjoittaja ei selvästi tiedä mitään liiketoiminnan sisällön moninaisuudesta. Tuloslaskelman osoittama liikevoitto tai -tappio kun on satojen, tuhansien jopa kymmenientuhansien liiketapahtumien summa ja yksittäisten liiketapahtumien kannattavuuden kirjo on tavattoman laaja. Kannattavien kauppojen vastapainona on aina valitettavasti paljon vähemmän kannattavia ja myös kokonaan tappiollisia kauppoja. B2b-liiketoiminnassa taas osa asiakkaista on ”hyviä”. Liiketoiminta niiden kanssa on kannattavaa. Osa asiakkaista taas on ”huonoja” kun ne tuovat pelkkää tappiota. Vastaavasti myös aina vain osa yrityksen tuotteista tai palveluista on kannattavia ja niiden vastapainona aivan liian suuri osa on enemmän tai vähemmän tappiollisia. Näitä tosiasioita ei vain yrityksessä tiedosteta.
Kannattavuutta mitataan yleisesti liikevaihdon tai bruttokatteen suuruudella, mutta sillä tavalla päädytään melkein aina täysin vääriin johtopäätöksiin. Syy tähän on yrityksen yleiskulujen kohdistuminen hyvin epätasaisesti. Vasta kun yleiskulut, jotka aiheutuvat pääosin tilaus–toimitusketjun toimenpiteistä, kohdisteta oikein, saa kannattavuudesta realistisen käsityksen. Kokemuksesta voi vakuuttaa, että lopputulos on yritysjohdolle aina täydellinen yllätys ja yleisen hämmästelyn paikka.
Kulujen kohdistamisen tulee tapahtua tapahtumatasolla. Kohdistamiseen tarvittavaa metodiikkaa kuvaan kirjassani yksityiskohtaisesti. Tuottavuuteen tämä liittyy vahvasti niin, että kun niin hyvät kuin heikotkin tuotteet, palvelut ja asiakkaat on oikeasti tunnistettu, voidaan ryhtyä kehittämistyöhön. Ei se aina tarkoita huonojen tuotteiden poistamista. Se ei usein ole järkevää eikä siihen ole usein mahdollisuuksiakaan, mutta kun hyvistä tuotteista, palveluista tai asiakkaista saa vielä parempia ja huonojakin saadaan hilattua ylöspäin, voi tulos ollakin kokonaisuuden tasolla ihan toista luokkaa.
Tuottavuus, jota kirjassani perään, paranee siis tekemällä parempia päätöksiä jokaisena päivänä jokaisen yksittäisen liiketapahtuman kohdalla. Jotta tämä onnistuisi, tulee tilaus–toimitusketjun kustannukset ja mahdollisuudet tuntea ja tiedostaa organisaation kaikilla tasoilla. Ei vain ostossa tai materiaalitoiminnoissa vaan myös myynnissä, markkinoinnissa ja yrityksen johtoportaassa.